lauantai 18. marraskuuta 2017

Ruokamaailmaseikkailua

Istun jälleen kerran autossa matkalla kotiin Masakilta. Filippa on ollut nyt kuudetta päivää kuumeessa, ja hänellä on myös ollut ripulia. Täällä alkaa nyt olla aika kuuma, öisin olemme nukkuneet kastellut pyyhkeet peittoina. Etenkin kuumeisen lapsen kanssa on ollut aika haastavaa, kun kuume on välillä kivunnut yli 40:n asteen. Filippa sai jo aiemmin antibioottikuurin. Koska kuumetta oli kuitenkin jatkunut jo niin pitkään ja tyttö lähinnä vaan nukkui ja makasi sohvalla, päätimme vielä käydä hänen kanssaan lääkärissä. Hanna ja Karoliina pitivät tänään pienten Suomi-koulun, ja minä olin sillä aikaa kipeän ja vaisun, mutta hirmu reippaan Filipan kanssa lääkärissä. Kaikki oli onneksi hyvin, jatkamme vain nesteytystä ja antibiootti-kuuria.


Matkalla lääkäristä näimme jotain ihmeellistä. Tien yläpuolella ja molemmin puolin, ehkä sadan metrin matkalla, lensi lepakoita, tuhansia lepakoita! Lepakoita vilisi ilmassa, ja niiden kimeät huudot täyttivät ilman. Aivan epätodellista!

Kuvasta on ehkä vähän hankala nähdä, että ne on lepakoita, mutta kyllä ne oli. :) 

Tämän jälkeen kävimme vielä kaupassa, meille uudessa kaupassa, Food lover's marketissa. Siellä olikin kaikkea jännää ja ihmeellistä, ja kaikki olivat aivan lapsellisen innoissaan irtokarkeista, pitkistä hedelmähyllyistä ja leivonnaisista. Kello oli jo paljon, joten ostimme kaupasta iltapalaksi pizzapalat ja suklaaleivokset. Jäimme (luvan kanssa) syömään ne kaupan pihalla olevalle terassille. Paikka oli ihana ja tunnelmallinen kalalammikkoineen ja suihkulähteineen sekä valaistuine puineen, joista tipahteli valkoisia kukkia.





Ruokakaupasta löyhällä aasinsillalla siirryn tämän kirjoituksen varsinaiseen aiheeseen, eli ruokaan. Olen jo aiemminkin maininnut jotain meidän ruokavaliosta, mutta ajattelin nyt kertoa asiasta vielä tarkemmin. Bunju B:ssä, missä me asumme on pari pientä kauppaa, mistä ostamme edullisesti paahtoleipää (ei mitään hyvää, hyyyvin harvoin voi löytää oikeasti hyvänmakuista leipää), papuja ja kananmunaa sekä tarvittaessa maitoa, sokeria, jauhoa ja riisiä. Ihan meidän taloa vastapäätä myy naapurin Fungamesha sipulia, valkosipulia, vihreää paprikaa, tomaattia, chiliä ja inkivääriä, joskus valikoimassa tosin on vain sipulia. Ja joskus ei mitään. Joskus jopa perunaa. Fungameshan luokse voi Robininkin hyvin lähettää ostoksille. Vähän kauempana, kaupan läheltä voi kojuista ostaa myös hedelmiä: banaania, vesimelonia ja joskus myös papaijaa ja mangoa. Yhdestä kaupasta saa myös pakastettuja kanankoipia, välillä ainakin. Teurastamokin löytyy, mutta sitä emme ole vielä testanneet. Keskusta-alueelta supermarketeista saa sitten kaikkea muuta tarvittavaa, mutta koska siellä käydään vain kerran viikossa ja meillä tosiaan ei ole pakastinta, niin vaikuttaa se aika olennaisesti meidän ruokavalioon.


Käytännössä syömme siis monipuolisesti, lihaa ja kanaa ja muita herkkuja viikonlopun yli, ja sitten onkin vuorossa taas kasvisruuat, ihan monipuoliset toki nekin. Meidän on todellakin ollut pakko laajentaa kasvisruokavalikoimaamme ja käyttää mielikuvitusta. On ollut hauska huomata, että lapsetkin ovat oppineet tykkäämään kasvisruuista, esimerkiksi papukastike uppoaa oikein hyvin kaikkiin muihin, paitsi Belindaan. Välillä teemme myös kasvissosekeittoa, mikä on kaikkien mielestä herkkua, mutta siihen tarvitaan kermaa, mitä taas saa vain supermarketeista ja maksaa 2 dl yli 2€. Olemme tehneet myös tansanialaista keittoa, mitä Simon valmisti meille äitienpäivänä Suomessa. Se on tosi hyvää ja voin jakaa teille sen reseptin:

Tanzanian Coconut Bean Soup – Perfect For Fall!

1/2 Cup Onions, finely chopped
1/2 Cup Green Peppers, finely chopped
1 tsp. Curry Powder
1 tsp. Salt
1/4 tsp. Pepper
3 Tbsp. Butter
1 Cup Fresh Tomato
2 1/2 Cups Kidney Beans
2 Cups Coconut Milk
3 Cups Water
1/2 Cup Cooked Rice
1 tsp. Shredded Coconut


How To Make It:
In a 3-quart saucepan saute onions, peppers, curry powder, salt, pepper, and butter until soft and translucent but not brown.

Add 1 cup of fresh tomato, cut into 1/2-inch pieces
Simmer for two minutes longer.
Add kidney beans, coconut milk, water. Simmer gently for 10 minutes. Add 1/2 cup cooked rice. If you need to adjust the spices, do this. Serve one-cup portions in soup bowls. Garnish each bowl with one teaspoon of shredded coconut.

Kopioitu suoraan täältä:
http://blog.africaimports.com/wordpress/2010/11/tanzanian-coconut-bean-soup-perfect-for-fall/


Me laitoimme keittoon kyllä vähän reilummin riisiä,
jotta se olisi vähän ruokaisampaa.

Muita kasvisruokia, joita olemme tehneet on kasvismunakas, erilaisia papu- ja kasviskastikkeita, pihvejä ja uunikasviksia. Riisiä syömme paljon, välillä myös spaghettia ja joskus harvoin jopa perunamuusia. Uuniruuat on vähän hankalampia. Meillä on uuni, mutta siihen saa tulen vain joko ylhäälle tai alhaalle, eli paistotulos on helposti hyvin epätasainen. Esimerkiksi jos leipoo teeleipää, pitää leipä välissä kääntää ja jos haluaa sämpylöitä, pitää ne kääntämisen lisäksi myös halkaista ja paistaa halkaistuna. Mutta monet ruuat olemme silti uunissa valmistaneet, ja myös paahtaneet leipiä silloin, kun sähköt on poissa eikä leivänpaahdin toimi. Ylipäätään olen niin usein kiittänyt sitä, että hella toimii kaasulla! Sähkökatkoja on sen verran usein...

Tässä on jonkinlainen papu-kasviskastike...

...ja tämä taisi olla kasvismunakasta. Ehkä?!

Kananmunia syömme usein.

Tortillat ovat järkyttävän kalliita, mutta sen korvikkeena
olemme syöneet pari kertaa täytettyjä pitaleipiä.

Robin käy Miken ja Nabotin kanssa aina silloin tällöin syömässä päivällisen (jonka he syövät n. 19.30) raamattukoululla, ja eilen myös Denise lähti mukaan. Siellä syödään lähes aina riisiä ja papukastiketta, tosi harvoin kanaa tai lihaa. Lisäksi ruokailua ennen on aika 15-30 minuutin rukoushetki. Silti Robin lähtisi sinne vaikka joka ilta! Se on kyllä tosi kiva, koska kotona Robin on tottunut liikkumaan vapaasti, käymään kaupassa ja kavereiden luona. Täällä pitää turvallisuussyistä pysyä muurin sisäpuolella (vaikka Robin silloin tällöin käykin ulkopuolella...).

Hedelmät ovat täällä aika edullisia, ja syömme paljon juuri banaania (normaaleja ja minejä) ja vesimelonia. Papaijasta eivät lapset oikein välitä. Kohta alkaa mangokausi, sitä odotellessa! Meidän pihassakin kasvaa mangopuu, mutta siihen ei vielä tule hedelmiä. Papaijapuussa taas on monta, jo aika isoa papaijaa kypsymässä. Lisäksi meidän pihassa kasvaa maissi (yksi!), tomaattia, chiliä, ladies fingereitä (ooo, googlasin ja löysin, että se on suomeksi okra!), sitruunaruohoa ja sokeriannoonaa. Viimeisen myös sain netin avulla juuri selville.. Raamattukoululla kasvaa mm. aloe veraa ja guavaa. Paljon uutta ja jännää olemme siis myös ruuan ja hedelmien puolesta saaneet kokea!

Pieniä ja isoja banaaneja.

Minibanaaneja, joista kaksi oikeimmanpuoleista ovat kasvaneet yhteen.











2 kommenttia:

  1. Nytkö tää sun kirjoitus jo loppui! Olisin lukenut pitempäänkin. Tosi herkullisen näköisiä ruokia olette saanut aikaiseksi. Presidentti Niinistö kertoi syövänsä kerran viikossa liharuuan, hyvä te! Meillä on satanut paljon lunta, satumaiset maisemat täällä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Kirjoitin sitten vähän löyhästi aiheeseen liittyvän toisen kirjoituksen, jos kerran oli liian lyhyt! 😄

    VastaaPoista