Ihan aluksi haluan kiittää kaikkia,
jotka ovat meitä tavalla tai toisella tukeneet. Niin monta kertaa
olemme olleet tili tyhjänä, kun joku ystävällinen ihminen on
halunnut siunata meitä jollain summalla. Tuntuu, että aina voisi
kiittää näitä lahjoittajia samoilla sanoilla: "Kiitoksia, tämä
tuli juuri oikeaan aikaan", koska aika lailla kädestä suuhun
tässä eletään. Mutta mitään ei ole meiltä puuttunut! Kiitos
huolenpidostanne, te teette tämän mahdolliseksi!
Tänään on satanut koko päivän.
Itse asiassa muutaman viime päivät ovat olleet sateisia ja
pilvisiä, tänään on lisäksi ihanan viileä ilma, vain 27
astetta. Se ei ole estänyt lapsia pulikoimasta uima-altaassa, johon
eilen vihdoin ja viimein saatiin vesi! Nyt illalla meni myös sähköt ja
istumme tässä olohuoneessa kukin sosiaalisesti omia laitteitaan
näpytellen, lamppuna appelsiinin kuoresta tehty kynttilä. Belinda,
joka heräsi aikaisin, nukahti jo sohvalle.
Eilen oli ilo ylimmillään, kun allas vihdoin täytettiin ja lapset pääsivät uimaan!
Tällä ja ensi viikolla
Raamattukoulussa opettaa Charlene Harris, amerikkalainen teräsnainen,
joka ajoi tänne itse viiden päivän matkan Kongosta, Rwandan,
Ugandan ja Kenian halki. Sain itse olla eilen kuunteluoppilaana
Raamattukoulussa, missä Charlene opetti rukouksesta. Iltapäivällä
hän kävi meillä vielä lounaalla ja kahvilla. On ollut hienoa
tutustua upeisiin Jumalan naisiin ja miehiin täällä. Muutama
viikko sitten meillä oli vieraana ruotsalaiset Bertil ja Annastina
Swärd, jotka myös kävivät meillä pari kertaa syömässä.
Bertilillä on uskomaton Raamatun tuntemus ja pitkä kokemus
opettamisesta ympäri maailmaa. Simonilla on itse asiassa ollut
aikoinaan hänen kirjoittama kirja Raamattukoulukirjana.
Bertil, Annastina ja Pia meillä syömässä. |
Kuunteluoppilaana Raamattukoulussa. |
Tänään saivat Hanna ja Karoliina
olla mukana Raamattukoulussa, missä oli avoimien ovien päivä. Me
olemme olleet viime viikkoina eri seurakunnassa jumalanpalveluksissa,
missä Simon on saarnannut ja olemme kertoneet myös raamattukoulusta
ja mainostaneet vierailumahdollisuutta. Tänään olikin, sateesta
huolimatta ennätysmäärä vierailijoita, 30! Se on paljon, koska
tilat ovat aika pienet.
Ensi viikolla alkaa myös pastoreille
ja johtajille suunnattu Raamattukoulu, joka järjestetään nyt
ensimmäisen kerran. Tarkoituksena on antaa mahdollisuus osallistua
opetukseen myös johtajille, jotka eivät voi irrottautua työstään
kokopäiväiseen opiskeluun. He käyvät osan opetuksesta etänä ja
lisäksi ovat täällä paikan päällä yhden viikon kuukaudessa.
Kauempaa tuleville on tarkoitus järjestää majoitus meidän
alakerrassa.
Auto on kenkkuillut viime viikkoina ja
siihen on on mennyt nyt aika paljon ylimääräistä rahaa. Viimeinen
maksuerä maksetaan ensi kuun alussa ja lisäksi hankimme silloin
oman vakuutuksen (se on tähän asti ollut edellisen omistajan
vakuutuksessa). Autoa on nyt korjautettu kolmella eri korjaamolla,
mutta edelleenkin moottori ylikuumenee jatkuvasti. Olemme nyt aina
varmuuden vuoksi varautuneet automatkoihin paljolla vesimäärällä.
Viime torstaina jäimme tien poskeen matkalla Suomi-kouluun, ja
pienten osuus jäi vähän lyhyemmäksi. Heti oli innokkaita ja
avuliaita miehiä auttamassa, rahankiilto tosin silmissä enemmän
kuin auttamisen halusta. Heidän avullaan kuitenkin pääsimme
jatkamaan matkaamme, joten hieman siitä avusta saattoi maksaakin.
Samalla kerralla kävimme isojen osuuden aikana kävellen lähellä olevassa kaupassa. Filipan kengät olivat jääneet kotiin, joten hänet piti kantaa kauppaan. Ostokset tehtyämme kävi ilmi, että kaupassa ei ollut muovipusseja vaan rivattomia paperikasseja. Se on tietysti edistyksellistä, kun usein täällä pakataan kaikki erikseen epäkäytännöllisesti ja epäekologisesti pieniin muovipusseihin, mutta tuntui juuri nyt enemmänkin lannistavalta. Saimme onneksi yhden pahvilaatikon lisäksi ja näiden kanssa sitten, Filippa sylissä kävelimme takaisin Nordic Schoolille. Onneksi meitä oli kolme aikuista, joten se sujui ihan hyvin.
Viime perjantaina huomasimme aamulla,
että meillä ei ollut sähköä. No sähkökatkoja on aina välillä,
mutta nyt muistimme, että olimme unohtaneet ostaa/ladata lisää
sähköä! Meillä oli alhaalla asuvalta opettajalta saatu koodi,
joka oli jäänyt lataamatta. Simon lähti siis lataamaan sitä
naapuriin, mutta koodista olikin vahingossa unohtunut neljä
viimeistä numeroa. Simon lähti seuraavaksi ostamaan lisää ja taas
lataamaan naapuriin. Se onnistui, mutta sähköjä emme silti
saaneet. Olimme edellisenä päivänä ostaneet kaupungista paljon
jauhelihaa ja kanaa, jotka eivät kauaa selviäisi lämpenevässä
jääkaapissa. Simonin oli pakko lähteä Raamattukouluun opettamaan.
Kun sähköjä ei edelleenkään kuulunut, päätimme valmistaa lihat
ja kutsua Raamattukoululaiset meille syömään! Olin jo pidempään
suunnitellut tekeväni sen, mutta olosuhteiden pakosta valikoitui
viime perjantai olemaan "the day". Meitä oli syömässä
yhteensä 24, ja ruokalistalla oli Butter Chickeniä, riisiä,
lihapullia, spaghettia, ruskeaa kastiketta sekä edellisen päivän
kasvispihvejä. Ruoka riitti kaikille, osa söi haarukalla, osa
lusikalla, joku sorminkin. Osa jätti ruokaa (meidän kauhuksi),
mutta suurimmalle osalle näytti maistuvan. Ruokailun jälkeen
naapurin Mama Kayla opasti meitä lataamaan sähkön jollain
konstilla uudestaan, jonka jälkeen sähkötkin taas toimi!
Tässä vielä torstai-illan iltapalaa, oltiin ostettu kaikkea luksusta, kuten jugurttia ja mysliä! Ja suolakurkkua, oliiveja ja hyvää pehmoista leipää, tämän paremmaksi ei iltapala oikein voi mennä!
Simonin kanssa käytiin kävelyllä ja ihailemassa auringonlaskua yhtenä iltana:
Voi uskomatonta tuota touhua, voisi sanoa:) Välillä se sähköjen ja vesien ym.kanssa säätäminen on ihan käsittämätöntä siellä! Me täällä hyvinvoinnin keskellä ei muisteta sitä, että esim.sähkö ja lämmin vesi ei ole itsestäänselvyys!!!
VastaaPoistaVoi uskomatonta tuota touhua, voisi sanoa��. Välillä se sähköjen ja vesien ym.kanssa säätäminen on ihan käsittämätöntä! Me täällä hyvinvoinnin keskellä ei muisteta sitä, että esim.sähkö ja lämmin vesi ei ole itsestäänselvyys!!!
VastaaPoistaKuulin uutisista jokin aika sitten, että sielläpäin oltaisiin luopumassa muovikasseista egolokisista syistä. Meinasinkin kysyä, että näkyykö se kaupoissa? Se jäi kuitenkin kysymättä, mutta näyttää näkyvän ;)
VastaaPoistaNo joissain kaupoissa ollaan edistyksellisiä, mutta mitään lakia ei vielä olla säädetty. Ruandassa on ollut muovipussikielto jo jonkin aikaa ja Keniaan tuli juuri. Pia ja Kirsikin joutuu aina miettimään, etteivät pakkaa mitään muovipusseihin kun reissaavat tätä väliä, kun ne tarkistetaan tullissa.
Poista