keskiviikko 30. elokuuta 2017

Arkea ja arjen iloja

Ihan aluksi haluan kertoa miten joka päivä tunnen suurta iloa siitä että saan olla täällä. Välillä kun herään aamulla, avaan parvekkeen oven ja kuuntelen lähistön aamun ääniä. Tai kun ripustan käsin pestyjä pyykkejä kuivumaan. Niinä hetkinä, kun lapset keskittyvät hiljaisesti koulutehtäviinsä ja ikkunasta tuulee viileästi. Istuessani parvekkeella valmistelemassa Raamattukoulun opetusmateriaalia auringon laskiessa ja ihmisten jutellessa kadulla. Tai sunnuntaina kun kävelimme kuumuudessa jumalanpalvelukseen, kun tomu meni sandaaleihin ja kävelimme erilaisten kojujen ohi ja teurastamoiden ikkunassa roikkui suuria lihapaloja. Vaikka tässä päätöksessä ei olekaan kyse tunteista, on ihana huomata, että se riemu, jota vahvasti koin tehtyämme päätöksen lähteä tänne, on edelleen hyvin vahvasti läsnä. Olen täysin varma, että olemme oikeassa paikassa ja tekemässä sitä, mitä Jumala on suunnitellut meidän tekevän.

Raamattukoulu alkoi maanantaina, ja ennen sitä saimme reilun viikon verran rauhassa asettua tänne, tutustua ympäristöön, systeemeihin ja naapureihin sekä viettää aikaa yhdessä perheenä ja muiden uusien ystävien kanssa. Saimme myös aloittaa lasten koulun niin, että olimme molemmat Simonin kanssa kotona, toinen opetti ja toinen oli pienempien kanssa. Belinda haluaa myös tehdä koulutehtäviä, joten olemme tehneet hänelle välillä myös omia tehtäviä. Tällä viikolla alkoi vähän erilainen arki, kun minulla on kaikki lapset huollettavana ja koulutettavana. Pienten osittainen mukanaolo koulussa on sujunut kuitenkin yllättävän hyvin.



Pienet koululaiset, jotka saavat välillä myös olla mukana (olosuhteiden pakosta).

Maanantaina tosiaan alkoi Raamattukoulu. Koulu sijaitsee tässä viiden minuutin kävelymatkan päässä, niin lähellä, että aamulla kuulimme laulun tänne asti. Tiistaina olimme koko perhe esittäytymässä koululaisille. Oppilaita on tällä hetkellä kymmenisen, mutta maanantaina on tulossa kahdeksan lisää. Luultavasti oppilaita tulee myös myöhemmin lisää, saa nähdä. Oli tosi hauska esittäytyä ja kertoa meistä vähän oppilaille. Minua henkilökohtaisesti on ”hieman” jännittänyt Raamattukoulussa opettaminen, mutta tiistain jälkeen oikeastaan odotan vain innolla, että pääsen mukaan opetushommiin. Nyt Simon on ollut aamupäivät koululla ja tullut kotiin yhden jälkeen. Kaksi kertaa viikossa on lisäksi evankeliointi iltapäivisin.

Matkalla Raamattukouluun aamukahdeksaksi
Näkymät matkan varrelta.

Raamattukoulussa.

Tänään tosin Simon kävi pitämässä vain aamu”hartauden”, ja tuli sen jälkeen pitämään meidän lapsille koulun, jotta minä pääsin käymään Kirsin kanssa isommissa kaupoissa ostamassa asioita ja elintarvikkeita, mitä ei täältä saa. Olo oli melkein kuin Liisalla Ihmemaassa ja teki hyvää päästä hetkeksi ”sivistyksen” pariin. Onnea oli löytää jauhelihaa, kanaa (no sitä saa välillä täältäkin päin), kalafileitä, kermaa, kaurahiutaleita, leivinjauhetta, luonnonmukaista hyttysmyrkkyä (hyttysiä on täällä paljon!) ja teippiä. Pumpulia ja leivinpaperia en löytänyt edelleenkään.. Sim-korttini rekisteröitiin uudelleen ja vihdoinkin se myös toimii!

Kaupasta tarttui mukaan myös jäätelöä!

Eilen kävi naapurissa mies, joka käy työkseen vaihtamassa ihmisten kaasupulloja. Pyysin häntä kurkkaamaan myös meidän (kenialaista) kaasupulloa, koska halusin tietää voiko sitä täyttää täällä vai pitääkö ostaa uusi. Siinä jutellessamme pyysi Denise Simonia kysymään, uskooko mies Jumalaan. Denise on aika tottunut siihen, että Simonilla on tapana kysellä sellaisia ihmisiltä. Simon kysyi, ja mies vastasi että uskoo kyllä ja käy kirkossa. Keskustelu päättyi siihen, että mies täyttyi Pyhällä Hengellä ja alkoi puhumaan uusilla kielillä meidän olohuoneessa kesken työpäivänsä! Itse oli ulko-ovella, kun mies lähti takaisin työhönsä, ja hän oli aivan onnellinen. ”I just received a miracle here”, hän vain sanoi – ja loisti. (”Vastaanotin juuri ihmeen täällä.”)

Tällainen eläin vietti muutaman päivän meillä. 
Naapureita.

Lähikaupassa. Riisiä, jauhoja, maissia ja papuja.



Torikauppiaalta vihanneksia ja hedelmiä.




9 kommenttia:

  1. On kyllä ihana lukea teidän uudesta arjesta siellä! Itsekin herää miettimään että mitähän yllätyksiä Jumalalla onkaan varattuna, kun uskaltaa irrottautua tutusta ja turvallisesta! ...Toki kun kutsu tulee. :) Ihana kuulla tuosta olohuoneihmeestäkin! Siunausta teille!
    Hanna L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niinpä, elämä Jumalan kanssa on jännittävää!

      Poista
  2. Hienoa kuulla että viihdytte hyvin ja tulette toimeen uudessa kulttuurissa.

    Hyvää että Raamattukoulu on niin lähellä. Kenen pastorin alaisuudessa koulu on? Kuinka monta oppilasta tänä vuonna?

    Kertokaa Bishop Amonille terveiseni ja sanokaa että en ole unohtanut häntä/heitä. Sano että tulisimme mielellään pitämään kampanjan heidän kanssansa kun on siihen aikaa.

    Voikaa hyvin! Herra teidän kanssanne!

    /Håkan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä! Raamattukoulu toimii piispa Amonin eli Redeemed Gospel Churchin alaisuudessa. Olimme ensimmäisenä sunnuntaina täällä vierailemassa heidän seurakunnassa ja kerroimme terveiset teiltä. Emme jatkossa tule kovin usein käymään siellä, koska matkaa on 2h yhteen suuntaan. Piispa tosin käy opettamassa meidän Raamattukoulussa.

      Poista
    2. Ja vielä, kuten tekstissä lukikin, niin oppilaita on tällä hetkellä n. 10, mutta lisää tulee koko ajan.

      Poista
  3. Voi miten ihana lukea näitä juttuja!!! I am happy for you:)

    VastaaPoista
  4. Voi Ann-Marie kun mä unohdin sen leivinpaperin!!! Silloinkaan ei ollut, kun me oltiin siellä!?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitänee tilata tyttöjen mukana Suomesta jos Masakin kaupoista ei huomenna löydy. 😊

      Poista