Terveiset autosta taas! Meidän oma
auto on edelleen korjattavana, mutta meillä on tällainen näppärä
viiden hengen auto, johon hyyyvin mahtuu meidän kahdeksanhenkinen
perhe. Tosin tänä torstaina tytöt jäivät suosiolla kotiin, joten
olemme liikenteessä vain oman perheen kesken. Paitsi että emme
ole liikenteessä, vaan huoltoaseman pihassa, koska laina-autonkin
moottori ylikuumeni. Jäähdytysneste vaikuttaa olevan täysin
tuntematon käsite täällä, nytkin lisätään vain normivettä.
Nämä torstait tuppaavat olemaan aina
yhtä yllätyksellisiä ja täynnä seikkailua. Mutta,
tarkoituksenani oli oikeasti kertoa viime torstaista ja vain mainita,
että tänään on kaikki poikkeuksellisesti sujunut ilman ongelmia.
Vaikka Simon ei löytänytkään mistään pankkiautomaattia, mistä
olisi saanut ilman mahdottomia palkkioita nostettua tarpeeksi rahaa
auton viimeistä lyhennyserää varten. Niin, kunnes, täällä sitä
taas odotellaan.
Mutta siis, viime torstaihin. Aamulla
heräsimme, kun koulubussi oli jäänyt jumiin meidän talon viereen
ja yritti kaasuttaa itsensä irti. Edellispäivän ja yön ajan oli
satanut poikkeuksellisen rankasti, ja sadevesi oli aiheuttanut tiehen
muutaman metrin pituisen, ehkä metrin syvyisen vajoaman.
Aamupäivä
sujui muuten ongelmitta, vain sähköt olivat pois lähes koko
päivän. Lounaan jälkeen lähdimme ajamaan kohti Masakia ja
Suomi-koulua. Näkymät matkan varrella olivat kuin suoraan
uutisista. Vettä oli tien varsilla ainakin puolen metrin syvyisinä
järvinä, ihmisten kodit ja autot olivat jääneet osittain veden
alle, ihmisiä kahlasi vedessä reisiään myöten. Joissain kohdin
vettä vain virtasi valtoimenaan tien vieressä. Sammakot kurnuttivat
joka puolella, joku pesi hiuksiaan tielle jääneessä likaisessa
vedessä. Yksi tie oli poikki ja jouduimme kiertämään toista
kautta, jolloin kävi aika nopeasti selville, että emme taaskaan
ehtisi ajoissa Suomi-kouluun, joten peruimme pienten tunnit.
Masakilla jouduimme ajamaan yli sadan metrin matkan tiellä, joka
näytti enemmänkin joelta. Jo menomatkalla katselimme kauhulla
paluuliikennettä. Autoja oli parhaimmillaan neljällä tai viidellä
kaistalla, mutta jono ei juurikaan edennyt. Meidän matka takaisin
kestikin kolme tuntia (edelleenkin se 30 km!), eli tuplasti pidempään
kuin normaalissa iltaruuhkassa. Ja tosiaan kahdeksan henkeä tässä
viiden hengen autossa!
Kun vihdoin saavuimme väsyneinä
kotiin, sähköt olivat palanneet. Ruokailutilan ikkuna oli unohtunut
raolleen ja lamput päälle. Nämä yhteensattumat yhdessä sateen
kanssa olivat houkutelleet sisälle lentomuurahaisparven, ja koko
huone oli täynnä niitä! Näky oli jotenkin aivan käsittämätön
ja toi mieleen jonkun Egyptin vitsauksen. Niitä oli seinillä,
laittialla, verhoissa, katossa ja lampuissa. Lampuissa olevat
myrkytimme hengiltä, loput kärpäslätkällä. Aika kauan siihen
meni, mutta lopulta oltiin saatu lähes kaikki hengiltä ja siivottua
pois. Myöhemmin saimme kuulla, että ne olisi voinut paistaa ja
syödä!!! Kuulemma niiltä vain nypitään siivet pois ja ne
laitetaan elävinä pannulle paistumaan. Charlenen mukaan ne
maistuvat maapähkinältä ja sisältävät paljon proteiinia. Eli
missasimme siis hyvät sapuskat! Voi tosin olla, että meidän
seikkailumieli ei olisi riittänyt muurahaisten pyydystämiseen ja
kokkaamiseen, sen verran tapahtumarikas oli päivä jo ollut.
Tässä pari päivää lampuissa olleet myrkytetyt ötökät lattialle tiputettuina. |
Välillä otetaan rennosti, voiko suloisempaa ollakaan: Isi ja kuopus päikkäreillä riippukeinussa!? |
Ja allaskuvia... mahaplätsejä... |
..ja pommeja. |
Sisarrakkautta |
Ja isosiskon huolenpitoa. |
Tänään askarreltiin Suomi-koulussa isänpäiväkortteja.
|
Korealainen aamupala metodistipiispan toimistossa
englanninkielisen jumalanpalveluksen jälkeen. |
Ja kokouksen jälkeen visiitti rannalle. |
Yhtenä iltana kun oltiin menossa nukkumaan, huomattiin, että meillä oli pöllö sisällä! Raukka pieni ei löytänyt tietä ulos, mutta kun avattiin ikkunat ja ovet niin se pääsi pian lentämään vapauteen. |
Ja vielä äidin taidonnäyte... |
Paavo ja Kalle ihmettelevät mitä Robin rannalla syö?
VastaaPoistaToivottavasti ei syönyt, mutta löysi kuolleen ravun ja otti sakset muistoksi! 😄
Poista